Pakenen lomalle

Ennen aamun lehteä
olen tänään hereillä
Auringossa huone väreilee
Laukku on jo valmiina
pakkasin sen illalla
Enkä kerro kellekään et meen.
Ne ei ehkä tajuiskaan
Sanois tuskin kannattaa...

Katri Ylanderin Maailman ihanin sopii tähän päivään kuin nenä päähän, vaikka aurinko paistaakin pilvien takana. Ja kappaleen toinen säkeistö:

Kuinka monta kertaa mä
oon jo ollut lähdössä
Etsinyt ne paikat, joihin vois
Mutta karttapallosta
ei vain löydy kaikkea
Enkä kerro miksi tahdon pois
Tai mä ehkä kuiskaan sen
Koloon puun ja pakenen

Eli siis pakenen hetkeksi, mutta tulen kyllä takaisinkin. :)

Painokala

Juhannuksesta toivuttuani tein pienen käsityömatkan vanhemmilleni. Maanantai-ilta kului rattoisasti yhden salaisuusprojektin parissa ja koska siitä en nyt vielä voi kertoa mitään, kerron tämän päivän puuhista. Olin nimittäin kuullut välikäden kautta että isin hyllyssä on useampi t-paita joista puuttuu kuva. Tänään korjasin ongelmaa hiukan ja tein yhteen paitaan kuvan. Kalamiehelle kalapaita. Muutama töherrys siihen tuli mukaan, mutta se kuuluu kai vähän asiaankin. Ihan tyytyväinen tuo omistaja tuntui kuitenkin olevan...

Rokkihippi toivottaa hyvää Juhannusta

Meillä asuu xboxin rokkibändin rummut, kitara ja mikki. Eilen ostin Guitar Hero Metallican ja toisen kitaran siinä samassa. Taka-ajatuksena tässä hankinnassa oli että saan vanhemman kitaran itselleni, eli pääsen koristelemaan sitä. Nimittäin kun peli ja oheislaitteet hankittiin, joku piilotti minulta kitaran koristelutarrat... No kun sitten myöhemmin selvisi että sellaisia on, ne eivät olleetkaan mitään kivoja. Yllättäin keksin että mainostarraa voi käyttää tähänkin hommaan, kuten eteisen kaapin oviinkin. Talouden toinen jäsen ei vain oikein innostunut asiasta, joten teimme sopimuksen. Siitä asti olen odottanut että taloon tulee toinen kitara ja pääsen koristelemaan vanhemman omaan käyttööni. Ja nyt se sitten tapahtui ja tuollainen siitä tuli.

Täällä on jo siis bänditouhut kovassa vauhdissa ja minäkin vetäydyn kitarani varteen, joten toivotan lukijoilleni mukavaa Juhannusta!

Valmistautumista

Tuntuu että jokainen nurkka ja jokainen tyhjä kolo on täyttynyt kevään aikana epämääräisellä roinalla ja villakoirilla. Nyt viimein sain puhtia tarttua toimeen ja tehdä asialle jotain. Syy miksi nyt juuri siivoan on Juhannus. Meille on muodostunut perinteeksi ahtautua nettikavereiden kanssa meidän kerrostalokaksioon ja viettää kaupunkijuhannusta. (Viime kesänä teimme poikkauksen joka vahvisti sääntöä.) Siinä on jotakin perin huvittavaa ja kiehtovaa että ihmiset matkustaa isoista kaupungeista tänne meidän pikkucityyn ja änkeytyy tähän pieneen asuntoon. Saatamme käydä kaupungilla, saatamme käydä jossain paistamassa makkaraa, saatamme käydä jossain saunomassa, mitään ei ole lyöty lukkoon ja se tekee koko hommasta niin mukavaa. Tärkeintä kuitenkin on se että olemme yhdessä, näitä ihmisiä kun tapaa niin harvoin.

Tänä Juhannuksena tosin vieraita ei ole kuin yksi, mutta ei se mitään, laatu korvaakin määrän.

Sain aarteita

Joskus sitä osuu kohdalle huomaavaisia ja ajattelevaisia ihmisiä. Yksi tälläinen viimeaikainen tapahtuma oli se kun puhuimme Hanna-ystäväni äidin kanssa rikki ja huoltoon menneestä ompelukoneestani. Kokeneena ompelijana Hannan äiti oli pistänyt mieleen että minun ompelukoneeni on vanha Husqvarna ja mitäs sitten kävikään. Eräänä päivänä Hannan kanssa jutellessani sain kuulla että hänen äitinsä oli jemmannut minulle jostakin "varaosia" ompelukoneeseeni. Ihmeellistä!

Tässä niitä nyt on. Aikoinaan kun koneen sain, siinä mukana oli yksi puola ja tavallinen paininjalka. Itse ostin siihen myöhemmin muutaman puolan lisää ja kaksi vetoketjupaininjalkaa. (Kaksi siksi että hukkaan ne hyvin pätevästi ja silloin todennäköisyys on paljon suurenpi että löydän edes toisen kun sitä tarvitsen.) Mutta nyt minulla on siis monen monta puolaa, vaikka kuinka monta erilaista paininjalkaa, kapea kaksoisneula, varapuolakotelo, omat ruuvimeisselit (luulen että ne jotka minun ompelulaatikossa on ovat äidin) ja pari muuta jännää osaa. Itseasiassa tuon harmaan muovisen "haarukan" käyttötarkoitusta en edes tiedä. Tietääkö joku muu? Niin nuo osat ovat vähän uudemmasta koneesta kuin mitä omani on, sellaisesta Husqvarnasta johon laitetaan erilaisia kiekkoja koruompeleiden valitsemista varten. Kiekoissa lukee päällä "system colormatic" ja niitä on kuusi, merkitty kirjaimilla a-f. Jos jollain on sellainen kone ja kiekkoja hukassa niin täältä saa kun hihkaisee. Minun koneeseeni käy vähän pienemmät kiekot joten pistetään hyvä kiertämään.

Pikkaisen pitsiä

Mitä tehdään lasten (isolla) t-paidalla, vanhalla pitsiliinalla ja pätkällä käytettyä kuminauhaa. Tuunausoperaatio jossa tavallinen t-paita muuttuu vähän tyttömäisemmäksi. Leikkasin paidan pääntien suuremmaksi ja ompelin siihen suoran ompeleen pitämään pääntietä kasassa. Ompelin olkapäille ja hihaan keskelle kuminauhat. Myös selässä on kaksi päällekkäistä kuminauhaa viemässä turhaa väljyyttä pois. Eteen ompelin pitsiliinan ja pienet "muotolaskokset". Tarvikkeet maksoivat alle kolme euroa (paita mukaan lukien) ja työhön meni ehkä tunti, kaikkine suunnitteluineen. Suurimman osan ajasta varasti pitsiliinan ompelu, kiinnitin sen koneella, laiska kun olen. 

Elämästä tietokoneen (ja ompelukoneen ja pyykkikoneen ja tiskikoneen) seurana

Nyt on päästy vauhtiin graduloman kanssa. Gradulomahan tarkoittaa siis sitä että ei tule töitä sotkemaan gradukuvioita, vaan saan siis rauhassa panostaa taas gradun etenemiseen. No luova ajatustyö vaatii tuumaustaukoja ja tieteellisen tekstin lukeminen sekä kirjoittaminen taas vaatii energian kasausta ja sopivan mielentilan. Joten ehdin hienosti tekemään kotitöitä, käsitöitä ja muita väkerryksiä. Graduloman iso miinus on siinä että kohtuu sosiaaliselle ihmiselle on vähän työlästä olla neljän seinän sisällä päivätolkulla. Kaikki sosiaalinen kanssakäyminen on itsestä kiinni ja niin paljon kun pidänkin olla ihmisten kanssa, olen todella huono tekemään aloitteita. Joten, mökkihöperyys tervetuloa! No ei vaan, on minulla monta ihanaa ystävää jotka tarjoavat tuuletustaukoja tähän arkeen.

Eilen tapasin yhtä ystävää kaupungilla ja siitä jatkoin Sinooperiin hätistelemään toista ystävää. Sinooperiin päädyttyäni tajusin tarvitseväni jotakin näperrettävää (kun kotonahan ei tarpeita juurikaan ole...mutta kun siellä Sinooperissa on vaikka mitä ihanaa...). Sain kuitenkin juuri ja juuri pidettyä itseni kurissa ja mukaan tarttui vain korusiimaa. (Sitten kiersin kirpputorin kautta kotiin ja ostin vähän nappeja, mutta sitähän ei kai ehkä lasketa, eihän.) Siinä graduinspistä kehitellessä väkersin sitten uuden rannekorun. Tähän ajatuksen sain aikoinaan Riikka-Amandalta. Nii ja muuten, epäuskoisille tiedoksi, gradukin eteni eilen.

Yötouhuiluja

Niin meni toukokuu. Muutamat työt tuli tehtyä, ei paljon muuta. Perjantaina juhlittiin yhden kaverin valmistujaisia ja lauantaina toivuttiin. Sunnuntaina muonitin vanhempani parvekkeella (koska sisällä on kuulemma liian kuuma, vaivaiset 29 astetta). Heidän lähtiessään uhkasin tehdä eteisen kaapinoville jotain ja niin sitten teinkin. Oviin muutti pöllö ja kuu, sekä ihanaiset puuhelmivetimet. Pöllön idea on muhinut mielessä siitä asti kun näin Katalaiinan kaapinovet ja ovenkahvoihin/vetimiin/johonkin semmosiin idea on matkittu Sussulta. Ei siis kovinkaan omaperäistä, mutta omin käsin kuitenkin.