Vielä ennen kuun vaihtumista ehdin pienen päivityksen väsätä. Suuria ajatuksia ei ole jakaa, eikä suuria tekojakaan, vain pientä arkea. Tämä syksy on jotenkin harmaa, syksyn väriloisto ei nyt pääse maailmaani läpi, vaan pimeys, koleus ja harmaus ovat vaan vahvasti läsnä. Kaikki on ihan hyvin, mutta stressi on edelleen valtava jossain alitajunnassa. Siksi en ole jaksanut kirjoittaa tänne, en tehdä käsitöitä, en ulkoilla ihmettelemässä syksyn värejä... Tämän kuitenkin tiedostettuani olen nyt vähän jo pakottanut itseni aktivoitumaan.
Olen taas kaivanut neulepuikot esiin, selannut Ravelryä hartaudella ja vähän näperrellyt. Mihinkään suureen ei riitä energia. Tänään kävin Sinooperin Idea-illassa ihmettelemässä. Suuria ideoita ei sieltäkään mukaan tarttunut, mutta helmiä kuitenkin, nimittäin puuhelmiä. Minun työpukeutumiseeni kuuluu olennaisena osana puuhelmet ja nyt tunnen suunnatonta tarvetta saada useammat helmet töissä käytettäväksi. Nappasin siis Sinooperista matkaan viininpunaisia isoja puuhelmiä ja kotiin päästyäni värkkäsin niistä jo olemassa olevien pikkuhelmien kanssa kaulanauhan.
Olen taas kaivanut neulepuikot esiin, selannut Ravelryä hartaudella ja vähän näperrellyt. Mihinkään suureen ei riitä energia. Tänään kävin Sinooperin Idea-illassa ihmettelemässä. Suuria ideoita ei sieltäkään mukaan tarttunut, mutta helmiä kuitenkin, nimittäin puuhelmiä. Minun työpukeutumiseeni kuuluu olennaisena osana puuhelmet ja nyt tunnen suunnatonta tarvetta saada useammat helmet töissä käytettäväksi. Nappasin siis Sinooperista matkaan viininpunaisia isoja puuhelmiä ja kotiin päästyäni värkkäsin niistä jo olemassa olevien pikkuhelmien kanssa kaulanauhan.