Haasteellinen

Haasteen sain Magialta jo aikaa sitten, mutta nyt vasta siihen tartun koska on jotenkin ollut vaikeaa istua alas ja todella pukea sanoiksi sitä mikä on tärkeää ja mikä ei. Tästä on siis kysymys.

Säännöt: listaa haluamasi määrä asioita, joita rakastat ja joista et pidä. Haasta tämän jälkeen haluamasi määrä henkilöitä tekemään sama. Linkitä sekä haastamasi että sinut haastanut henkilö(t) postaukseen.

Rakastan:

No tietysti rakastan Ekkulia, äippää ja iskää. Minun elämässäni on paljon tärkeitä ihmisiä, ystäviäni ja kummilapsia, joita kaikkia rakastan. Rakastan ihmisten kanssa juttelua (ja kyllä myös itsestäni ja ajatuksistani puhumista, vaikka välillä en pidäkkään itsestäni tämän ominaisuuden liiallisien esiintymien takia.) En ehkä ihan rakasta, mutta olen hyvin mieltynyt erääseen Kissaan ja toiseen nimeltä Elvis. Sitten pidän myös kovasti meidän Zipi zippelsoni -autosta ja sillä ajamisesta. Ei se pyöräilykään typerämpää hommaa ole...

Omalla kummallisella tavallani rakastan myös tätä kotia jossa asun. Suuren osan siitä tekee Ekkuli jonka kanssa täällä asun, mutta on tässä asunnossakin omat puolensa. Rakastan sitä että ruskeiden lattioiden, tapettien, ovenkarmien, peilien, kaapinovien... kanssa sopii hyvin yhteen kaikki lämpimät värin. Olen oppinut pitämään tästä ränsistyneestä ja kulahtaneesta asunnon kunnosta, siinä on jotakin niin persoonallista (jonkun toisen mielestä varmaan kamalaa tai rumaa, mutta pitäkööt mielipiteensä).

Rakastan käsitöiden tekoa, laulamista ja tanssimista. Rakastan niitä aamuja kun herää ja tietää että ei ole koko päiväksi mitään ohjelmaa tiedossa ja saa tehdä ihan mitä huvittaa. Rakastan luonnossa hihhulointia, metsäilyä ja järveilyä. Rakastan myös vihreää väriä tällä hetkellä ihan eniten. Rakastan kunnon keskustelua, silloin kun kaikilla osallisilla on aiheesta paljon sanottavaa ja he silti osaavat ottaa huomioon kanssa keskustelijat ja kuunnella ja puntaroida myös muiden sanomisia.

Voisin lisätä tähän haasteeseen osion joista olen kiitollinen. Ne ovat osittain samoja asioita kuin joita rakastan, mutta erittäin kiitollinen tällä hetkellä olen siitä että minulla on ystävä joka todella kantaa huolta ja jakaa suurta taakkaani tänä syksynä. Olen myös kiitollinen että minulla on mahdollisuus tehdä juuri sitä työtä mitä nyt teen, vaikkakin se lisää tämän syksyn taakkaa...

En pidä:

Siitä en pidä että ihmiset ovat ilkeitä toisilleen. En myöskään pidä tästä piirteestä itsessäni, minä olen joskus ihan rasittavan kärkäs ja inhottava. En pidä siitä että ihmisiä tuomitaan ja kategorisoidaan, varsinkaan tutustumatta ensin. Toista ihmistä ei voi kuitenkaan koskaan tuntea läpikotaisin, joten tuomitseminen pitäisi jättää kokonaan tekemättä. Silti teen sitä itse paljon ja usein.

En pidä siivoamiseta, enkä tavaroiden laittamisesta paikoilleen, mutta pidän siitä tunteesta kun on saanut siivottua. Olen viime aikoina miettinyt paljon kahden tietyn sanan eroa, nimittäin mielihyvän ja onnellisuuden. Mielihyvä on hetkellistä, eikä välttämättä johda onnellisuuteen, kun taas onnellisuus usein syntyy teoista, jotka eivät juuri sillä hetkellä tuota mielihyvää. Minulle siivoamattomuus on yksi mielihyvään johtava teko ja siksi pidän siitä niin paljon. En halua pakottaa itseäni laittamaan tavaroita paikoilleen. Siksi siis melkein inhoan siivoamista. Kuitenkin tästä mielihyvä-onnellisuus -näkökulmasta katsottuna, tiedän että asioiden pitäisi olla toisin.

En pidä siitä että teen kamalasti kirjoitusvirheitä. Minulla on teoria siitä miksi nykyisin niitä syntyy niin paljon (tämä on siis suhteellisen uusi ilmiö, koulussa minulla ei ollut kirjoittamisen kanssa ongelmia), mutta se ei saa ongelmaa katoamaan. Se on erityisen inhottavaa kun töissä pitää kirjoitella virallisia papereita ja joudun tarkistamaan kirjoittamani moneen kertaan ja silti sinne hyvinkin onnistuu jäämään joku kirjoitusvirhe. Kuvittelen siis kirjoittavani sanan ihan oikein, mutta kirjoitettuna sanassa kirjaimet vaihtavat paikkaa minun tajuamatta. Yritän vain elää asian kanssa ja olla huolellinen, välillä se vaan on tosi tosi rankkaa ja haastavaa.

Asioita joista en pidä on tottakai paljon enemmän, mutta yksi piirteeni on se että en pidä ikävien asioiden ajattelusta (ja niiden käsittelystä). Tässä on nyt tullut listaa ihan tarpeeksi tälle päivälle ja olen taas oppinut itsestäni hiukan lisää. Joten voin lopettaa tähän.

Haastan Annikan, Tiivin, Sussun/Sulon tai molemmat, Katalaiinan ja Pilvin myös listaamaan omia rakkauksiaan ja inhokkejaan, ihan omalla vapaalla tyylillään.

Kirppareista ja hampurilaisista

Tälle kesälle vakiintunut viikonloppujen vietto teema vaan pitää kutinsa. Edelleen juhlitaan. Viime viikonloppuna oli yhden ystävän syntymäpäivät ja tänä viikonloppuna yhden ystäväpariskunnan tupaantuliaiset. Ja siinä välissä olen tehnyt gradua, oikein urakalla. (Minulla on vähän huono omatunto kun blogi ei ole päivittynyt. Ja että en ole vieläkään tarttunut Magian jo aikoja sitten laittamaan haasteeseen. Lupaan tehdä senkin pian.) Gradua varten olen etsinyt hyviä nettilinkkejä liittyen käsityöhön ja kestävään kehitykseen. Ainahan se homma karkaa käsistä ja eksyn myös muunlaisille sivuilla.

Tässä nyt muutama sivu, jotka kiinnittivät mielenkiintoni hetkeksi. Nein Kirpparikesä 09 tarjoaa mainioita perusteluja kirpparilla asioinnille ja ohjeistusta siihen kuinka reissuista saa kaiken irti ja paljon muuta. Kirppareiden listasta ei vaan löydy vielä Kouvolalaisia kirppareita ollenkaan, mutta laitoin palautetta, katsoataan mitä tapahtuu. Toinen mielenkiintoinen juttu mihin törmäsin, on video Matt Malmgrenista joka on keräillyt hampurilaisia ja ja ylläpitää museota niistä. Mielenkiintoisesta yököttäväksi homma muuttuu siinä, että kaveri on tosiaan jemmaillut hampurilaisia pari kymmentä vuotta ja ne ovat edelleen hampurialisen näköisiä. Katso itse The World´s First Bionic Burger ja "vaikutu" ihmisen kekseliäisyydestä. Ravinnoksi en kyllä moisia vekottimia enää kutsu.

Tallinna

Anteeksi jos joku yritti lukea tätä päivitystä juuri julkaisun jälkeen, kuvat ja tekstit heittelehtivät sinne tänne, kun en ollut oikein samalla aaltopituudella Bloggerin kanssa...

Kotiin palasin jo torstai-iltana, mutta kotiutuminen ottaa oman aikansa. Joten nyt vasta pieni matkaraportti Tallinnasta. Olimme reissussa siis samalla kokoonpanolla kuin viime vuonnakin.

Tällä kertaa yövyimme hotellissa Tallinnassa kaksi yötä ja siirryimme Suomenlahden yli pikavauhdilla. Reissuun mahtui matkustusta jalan tietysti, henkilöjunalla, intercityllä, metrolla (koska minä sekosin satamissa), taksilla, katamaraanilla, johtobussilla (Tallinnassa), ratikalla, pendolinolla ja vielä matkan viimeisin etäppi isin henkilöauton kyydissä.

Tallinnassa jätimme vanhan kaupungin tällä kertaa vähemmälle ja tutustuimme urakalla Tallinnan eläintarhaan ja sen lähellä olevaan Rocca al Maren ostoskeskukseen.

Ja Tallinnan keskustassa muutamaan muuhun ostoskeskukseen. Söimme myös hyvin ja kävimme "drinksuilla" Radissons SAS:n loungella kerroksessa 24. Oli hieno paikka ja mainiot näköalat. Ylin kuva on sieltä napattu.

Eläintarha oli tosi iso. Paahustimme siellä neljä tuntia ja emme edes käyneet ihan jokaista otusta ihmettelemässä. Omia suosikkejani eläintarhassa oli pieni ja suloinen pampi (joo en varmaan edes katsonut mikä eläin se oikeasti on, mitä väliä sillä on, minusta pampi on ihan hyvä eläinrotu). Melkein kaappasin otuksen kainaloon, kun oli niin valloittava. Jostain kumman syystä muutkin pikkuiset olivat aika söpösiä, kuten apinan poikaset ja piikkisian porsaat. Ai ja juu, liskoista tykkään myös, alimmassa kuvassa oleva yksilö oli mielestäni hyvin herttainen, eikä se ollut edes ihan pieni.

Matkaan mahtui monenlaista, mutta kun väsymys on nukuttu pois ja jalat lepuutettu, voi todeta että hauskaa oli. Nyt on taas monta kokemusta rikkaampi ja osaa suunnitella seuraavan reissun taas paremmin...