Napsuttelua

Ulkona on tosi ankea ilma. Isäntä on lomalla ja suunnittelemme matkaa Tukholmaan. Ja minä vaan kuolaan uusia kankaita Maaemon nettikaupasta. Eli suunnittelen kohta napsauttavani pienen tilauksen jotakin ympäristöystävällistä vaatemateriaalia. En ole paljoa missään äitiyteen viittaavissa nettikaupoissa pyörinyt, ihan itseäni säästääkseni, vauvakuumeelta. Nyt oli kuitenkin jostain syystä pakko käydä tutustumassa Maaemon valikoimiin. Niin ja kävihän minä vähän tilailemassa kankaita myös Muksuaitasta, siinä Kool Aid tilauksen yhteydessä. Saas nähdä milloin täällä koolataan ja milloin taas ommellaan. Ensin tosin haluaisin ompelukoneen huollosta. Niin ja kai sitä pitäis vähän matkustellakin.

Hyvää Juhannusta

Äsken rippasi vettä, nyt on taas kuivaa ja pilvistä. Teemme lähtöä yhden ystävämme mökille Juhannuksen viettoon. Kuulun suomalaisten enemmistöön, olen viettänyt monen monta Juhannusta mökillä ja pidän siitä. Monta Jussia on myös tullut vietettyä myös kaupungin sykkeessä, hyvin valittujen ystävien seurassa. Mitään pakkomiellettä suuntaan jos toiseenkaan ei sentään ole. tilanteen mukaan. Lapsosena vietimme Juhannuksia tätini mökillä. Silloin oikein odotin riippukeinua ja uimista, ja ihmisten tapaamista. Tämän Juhannuksen viettopaikasta en tiedä löytyykö riippumattoa, mutta uiminen ei ainakaan enää kuulu niihin suuriin juttuihin. Mutta ihmiset ovat edelleen tärkeitä, tarkeimpiä. Hyvää Juhannusta myös kaikille lukijoilleni, missä ja miten ikinä juhlittekaan!

Kuva viime vuodelta samoihin aikoihin. Olen juuri herännyt aattoillan nokosilta, kuten nytkin.

Tallinnasta

Olen viettänyt lomaviikkoa gradusta ja ollut aikalailla liikekannalla. Teimme esimerkiksi tyttöjen kesäretken äitini, vanhemman kummityttöni ja hänen isosiskon voimin Tallinnaan. Oma kamera ei ollut mukana koska reissussa oli useampi kamera jo muutenkin, joten kuvien siirrossa minun koneelle mene hiukan aikaa. Vietimme ihanan päivän vanhassa kaupungissa ja vähän muuallakin. Vaikka olen käynyt vanhassa kaupungissa monta kertaa aikaisemminkin, löysimme edelleen paljon mielenkiintoista ja aikaisemmin näkemätöntä. Lisäksi ajaa hurruutimme kaupunkijunalla ympäri vanhaa kaupunkia, mikä avarsi näkemystä yhä enemmän. Tosi hauska kokemus, mutta ei olisi tullut aikuisporukassa mieleenkään kokeilla.

Muutenkin matkustaminen 8-vuotiaan kummityttöni kanssa oli aika avartavaa. Oli jännittävää seurata miten kaikki oli hänelle niin ihmeellistä. Ja toisaalta miten viisi vuotta vanhempi isosiskonsa oli jo ihan kokenut matkustaja. Hän esimerkiksi otti reissun parhaat valokuvat ja osasi miettiä rahan muuntamiset todella näppärästi. Oli kokonaisuudessaan erittäin hauska reissu. Edes ryyppäävistä ja rellestävistä suomalaisista ei ollut juurikaan häiriötä, mikä oli mukavaa kun pikkuihmisten kanssa oltiin liikenteessä. Varmaan tuo viikolla matkustaminen vähän hillitsi menoa. Unta olisi voinut jossain välissä reissua olla vähän enemmän tarjolla. No ehkä seuraavan reissun osaan suunnitella paremmin sen suhteen.

Kuvassa t-paita ja katajahelmet, jotka ostin itselleni reissusta.

Uusi paita

Tämä saumurointi saa ihan oman postauksen, koska olen vain niin ylpeä siitä. Heppa-paita on leikattu Globe Hopen Kalmari-paidan muotoiseksi. Kalmari-paita oli ehdoton suosikki t-paitani ennen tämän paidan syntymistä. Tämän heppa-paidan materiaali on minulle poikkeuksellisesti ihan kangaskaupasta ostettua jämäkkää tummansinistä trikoota. Hepan painoin kangasväreillä ja koristelin baljeteilla. Heppaan inspiraation sain Suuren Käsityölehden numerosta 11-12/2007, jossa oli ohjeet venäläistyyppisiin joulukoristeisiin. Piirsin kuvion ihan itse, otin vain hiukan mallia lehden kuvasta. Kuvioni ei varmaan ole kovin pahaa plagiointia, onhan se kuitenkin vain minun omaan yksityiskäyttööni tulossa. Paidassa ei sinänsä ole kovin paljon ekologisia puolia, mutta on se sentään omistajalleen hyvin mieleinen ja malliltaan tarkkaan harkittu ja hyvin sopiva, joten voisi ainakin toivoa että sitä kautta pitkäikäinen tuote.

Kuvassa siis viikonlopun tuotokseni, heppa-paita.

Kaikkea ei tarvitse omistaa

Minulla on oma ompelukone, mutta saumuria en omista. Äidillä on saumuri joka aina välillä on minulla lainassa. Se saumuri on aikaa ja elämää nähnyt ja sai vähän lisäaikaa uudesta, venäläisestä hammasrattaasta. Edessä voi kuitenkin lähivuosina olla jo uuden saumurin hankinta. Olemme äidin kanssa päättäneet hankkia yhteisen saumurin, koska ei sitä saumuria niin paljon kuitenkaan tule käytettyä kuin ompelukonetta, että sitä koko ajan tarvitsisi. Lisäksi oman saumurointivuoron odottaminen aktivoi ihmistä kummasti kehittelemään ja valmistelemaan saumurointikohteita.

Koska äidin saumuri oli nyt käyttökelvoton ja meni sitten huoltoon, sain viime perjantaina lainaan yhden toisen saumurin. Se oli omistajallaan ollut jo jonkin aikaa käyttämättömänä, koska saumuri ei tehnyt tasaista tikkiä. Laitoimme Eekin kanssa saumurin taas toimintakuntoon ja nyt olen onnellisena hurruutellut koko viikonlopun. Saldona kolme korjattua vanhaa t-paitaa ja yksi ihan uusi paita. Niin ja saumurin omistajalle toimiva saumuri.

Kuvassa lainasaumuri ompelupöydälläni. Huomioitavaa lankojen värit: ruskea uloin neulalanka ja muut valkoisia. Olen laiska.

Ihana kirjasto

Aikani kuluu tätä nykyä siis gradun parissa. Kasvatustieteen maisterin opinnot ovat siinä vaiheessa, että jäljellä on enää gradu ja kolme siihen liittyvää kurssia. Kurssit on muuten käyty, mutta varsinainen suoritus, joka on osa gradua, on tekemättä. Täällä minä siis istuskelen koneen ääressä päivät ja yritän edistää tuota isoa geetä. Ja kylläpä on ilahduttavaa että Suomessa on vielä jäljellä ilmainen kirjastopalvelu. Olen todella positiivisesti yllättynyt miten paljon olen onnistunut saamaan graduun tarvitsemiani kirjoja lainaan ihan Kouvolan ja lähialueen kirjastoista sekä seutulainakokeilun kautta yhteistyökirjastoista. Lisäksi tuossa muutaman korttelin päässä on pieni aluekirjasto, johon voin tilata toimitettavaksi varaamani teokset. Kaiken kukkuraksi pääkirjastolla voi tulostaa pientä korvausta vastaan. Joten olen siirtänyt oman tulostimen pois käytöstä, koska mustekasetti ehtii aina kuivua ennen kuin saan sen loppuun ja kuivamista estääkseni joudun tulostamaan turhia papereita. Joten on paljon tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää käydä tulostamassa kirjastolla ja maksaa tulosteiden kappalemääristä. Ja minä hupsu vielä nautin pyöräilemisestä kaupunkiin tulostamaan.

Kuvassa gradukirjahyllyn pääty ja alkupää komeasta rivistä kirjaston kirjoja.

Löytö apteekista

Tein eilen onnistuneen kaupunkireissun. Treffasin "vanhaa" ystävääni ja kävin apteekissa. Ystävien tapaaminen on mainiota ja virkistävää vaihtelua gradukirjojen seuralle. Niin oli tälläkin kertaa. Mutta tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa siitä, vaan toisesta retkikohteistani. Olen jo pitkään odottanut, että pääsisin ostamaan apteekista aatemaailmaani sopivia tuotteita, sillä sattuneesta syystä olen hiukan naimisissa apteekin rasvojen kanssa. Nyt apteekkiin oli tullut Valanni nimisen yrityksen valmistamaa ihonhoitosarjaa. Yritys on kotimainen ja valmistaa kasviöljypohjaisia ihonhoitotuotteita, jotka eivät sisällä esimerkiksi eläinperäisiä aineita, silikonia ja formaldehydia vapauttavia säilöntäaineita. Ostin yhden putelin kokeeksi ja olen ihan hullaantunut. Tätä tuotesarjaa on mietitty ja kehitelty monelta kantilta. Sen lisäksi että pornukoiden sisällä oleva tavara tuntuu olevan toimivaa, myös pakkauspuoleen on kiinnitetty huomiota. Tuotteista on jätetty turhat vedet pois, joten kuluttaja maksaa vain tiivisteestä, joka säilyy pidempään kun bakteereiden lisääntymiseen ei ole vettä tarjolla. Lisäksi pumppupullossa olevat voiteet saa käytettyä loppuun asti, sillä pumppupullon pohja nousee voiteen vähentyessä. Kerrassaan piristävä kaupunkireissu.

Kuvassa Valannin valmistama Ideal Choice lady Vartalovoide poseeraa parvekkeellamme.