Pieniä tarinoita arjesta, maustettu käsitöillä, hörhöilyllä, onnella ja joskus ajatuksillakin.

lauantai 20. joulukuuta 2008

No kun se on niin kivaa...

Vissiin meinasin lopettaa jo tän väkertämisen, mutta tänä aamuna heräsin sellaisissa fiiliksissä että tarvitsin vähän näperrysterapiaa. 
Tässä uusimmassa asussa on neljä osaa. Hame on kaksi osainen, alla on yksinkertainen satiininen kaistalehame, joka puetaan pujottamalla päälle, sillä vyötäröllä on kuminauha. Satiinihameen päällä on vihreä sifonkihörselö, joka on takaa kokonaan auki ja solmitaan siis toisen hameen päälle. Puvun yläosa on hennosti vaaleanpunaista kuviollista puuvillakreppiä, joka on vielä kuminauhoilla rypytetty. Yläosan helmaa koristaa tummanpunainen satiininauha ja rinnuksia punaiset baljetit. Yläosassa on tuppilo-olkaimet ja takana tarrakiinnitys. Puvun päällä on talviuloiluun soveltuva viitta, joka on päältä samettikuvioitua sifonkia ja alta satiinia. Viitan reunoja kiertää valkoinen karva ja kiinnitys tapahtuu kaulalla solmimalla satiinituppilon rusettiin.

Mallina toimii taas Kirpputori-mallitoimiston Nimetön barbie, sillä hän oli ainoa malleista joka suostui menemään lumihankeen paljain jaloin. Ompelimomme kuvausrekvisiitta on aavistuksen puutteellista sillä emme omista yhtään paria malleille sopivia kenkiä.  Tänään Nimettömän barbien naama näyttää paremmalta, eli taisi mennä meikkaajan läksytys perille. Ja hiuksetkin on kammattu ja laitettu oikein kiinni. Mallin asento on kyllä himpun kummallinen, jotenkin vinkura, mutta se voi tietysti ainakin osittain johtua siitä että lumi saattaa olla paljaisiin jalkoihin vähän ikävän tuntuista.

Ei kommentteja: