Lahjoille säkki

Vanhempieni luona on lahjasäkki, jonka äiti on luovasti tehnyt vanhasta säkkikankaisesta kuusen alusmatosta. Siinä säkissä on jotakin niin hienoa, se on täynnä tunnelmaa ja monien vuosien pakettien kantoa. Minusta lahjasäkki on oleellinen osa Joulua. Sellainen kuuluu olla. Jostain syystä kuitenkin vasta tänä vuonna tulin ensimmäisen kerran ajatelleeksi, että minun omassa taloudessanikin voisi olla lahjasäkki. Ja niin kävin tuumasta toimeen. Tämä syntyi eilen. Homman toteutin lähinnä ajatuksella "teen sitä mikä on kivaa", ja juuri tällä hetkellä tuntuu kirjonta ja nimenomaan käsinkirjonta olevan kivaa. Materiaalit nauhoja lukuunottamatta kirpputorilta.

Työkavereille

Nyt on taas lukukausi pulkassa ja ansaittu (?) joululoma on lähtenyt käyntiin. Lähimmille työkavereille tehtiin yhden työkaverin kanssa piparkakkutaloja Joululahjuksiksi ja muutamalle omalle tärkeälle työkaverille askartelin eilen heijastimia. Tällä kertaa päästin itseni vähän helpommalla ja hain Sinooperista valmiit huopasydämet, joihin sitten itse leikkelin, liimailin ja ompelin heijastinpalat.

Tänään oli kyllä aika hyvät fiilikset töissä. Muutaman tunnin koululla hengailimme. Minä askartelin jumalanpalveluksen ajan kirkkoon menemättömien kanssa lumihiutaleita ja oppilaiden poistuttua lomalle, joimme henkilökunnan joulukahvit ja sain kuulla että työt jatkuu kesään asti! Tosi hyvillä mielin lähdin itsekin lomailemaan ja suuntasin kaupungille. Mitä siellä sitten tapauhtui on jo toinen tarina.

Hiljakseen

Ihan vähän vaan kuiskailen täällä. Paljon on elämässä meneillään, useammankin suurehkon ratkaisun kanssa painiskelen ja siihen päälle haastavat työkuviot ja lähestyvä Joulu. Stressi ei ole suuri, mutta aika on kortilla. Pohdin jo hiljentyväni kokonaan tällä suunnalla, mutta toisaalta en raaski. On ihanaa palailla aikojen jälkeen lukemaan blogia taaksepäin. Olen kuitenkin tallentanut tänne monia sellaisia ajatuksia, jotka ovat jo päässeet mielestä pois lipsumaan.

Nyt olisi vielä kuusi päivää töitä ja sitten alan Jouluilla. Joulun odotus tänä vuonna on vielä vapaampaa kuin aikaisemmin, teen juuri sen mikä huvittaa ja loppu jää tekemättä. Muutamia lahjoja olen jo hankkinut ja muutamia tehnyt. Kortit odottaa osoitteita ja merkkejä, tiistai-iltana sitten. :) Hannalle väsäilen kalenteria pikkuhiljaa ja eilen meillä oli kaveriporukan pikkujoulut. Pikkujouluja varten siivoiltiin merimiehen kanssa niin ahkerasti, että joulusiivous voidaan kuitata sillä. Jos vähän imuria vilauttelee kerran tai pari vielä ennen joulua, niin hyvin pärjätään.

Lupaan postailla jotakin joulujuttuja, kunhan saan ensin tämän työrupeaman pakettiin. Työsopimus loppuu 18.12., uusi on kyllä luvattu, mutta vielä sitä ei ole kirjoitettu, joten toistaiseksi nautin ajatuksesta, että edessä voi olla vaikka pidempikin vapaa.

Kaularoikottimia

Eilisenä iltana ihmettelin merimiehen kanssa elokuvaa ja kun se vaan kesti ja kesti, piti saada käsille töitä. Yhdistelin kaulakoruksi taannoin äipän varastoista kaivettuja nappeja ja omia aarteita. Ylin kaulakoru siis eiliseltä. Muut korut on tehty tämän vuoden aikana, keskimmäisissä huovutettuja palloja, puu- ja lasihelmiä ja alimmassa virkattuja palloja ja ketjusilmukkaketjua, johon on pujotettu puuhelmiä. Huovutusvillat ja lasihelmet on uutena ostettuja, mutta puuhelmet on kaikki kirpparilta kerättyjä ja purettuja. Napit varmaankin myös suurimmaksi osaksi jo pitkään palvelleita. Näiden kaulakorujen tekeminen on pientä, nopeaa ja ennen kaikkea terapeuttista näpertelyä. (Vinkki joulupukin pajaan myös.)

Äiti teki mulle tossut!

Ihailin Ravelryssä neulottuja "Preeriasaappaita", halusin itsellenikin sellaiset, mutta... En pidä kahden samanlaisen asian neulomisesta, plus olen aika hidas neulomaan eikä siihen aikaakan ole aivan kamalasti. Äiti taas mitä ilmeisemmin tykkää samanlaisten asioden neulomisesta, hän on nopea ja hänellä tuntuu aikaakin olevan, ainakin vähän enemmän kuin minulla. :) Joten pienellä ruikutuksella sain äippiksen tekemään tossut ja niistä tuli IHANAT!!! Napit sentään ompelin itse ja pohjiin ompelen vielä nahkavahvikkeet, niin voin pitää näitä töissä polvihousujen kanssa (ja ehkä jopa hameiden).

Se piti vielä tossuista sanoa, että ne ei ole tehty Ravelryn englanninkielisellä ohjeella, vaan ihan itse pähkäillen, kuvaa ja omaa tieto-taitoa apuna käyttäen, pyrkien mahdollisimman toimivaan ja kauniiseen lopputulokseen.