Pieniä tarinoita arjesta, maustettu käsitöillä, hörhöilyllä, onnella ja joskus ajatuksillakin.

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Mitä siellä tapahtuu, kun mitään ei tapahdu?

No täällähän tapahtuu pakkaamista. Tänä kesänä ei lähdetäkään kesälomareissuun ulkomaille vaan tehdäänkin matka omalle pihalle. Opiskelupaikan saanti ei ollut ainoa tämän kesäkuun onnellinen ja suuri juttu. Toinen sitäkin suurempi ja onnellisempi oli se, että teimme talokaupat ja ensi viikolla pääsemme jo muuttopuuhiin. Talo on ihan täällä samassa kaupungissa, suurimpien kaupunkikeskusten välissä, mutta aika rauhaisalla paikalla.
En meinaa millään malttaa odottaa omaan kotiin pääsyä. Outoa se olisikin, jos olisin kuin viilipytty ja viittailisin vaan kintaalla muiden hötkyilyille, eikö?

Meillä on ruhtinaallisesti aikaa muuttaa, kokonaiset kolme viikkoa. Minä sanoin alusta asti, että muutamme kaikessa rauhassa, pakkaamme kun siltä tuntuu ja viemme tavaroita auto kerrallaan ja pakkaamme sitten lisää. Merimies taas sanoi että hän haluaa hoitaa homman nopeasti alta pois, mutta minä olin päättäväinen omassa mielipiteessäni. Tänään sitten tuhahtelin merimiehelle, joka istuu täysin onnellisena omalla koneellaan, muuton eteen turhaa hötkyilemättä. Pohdittuamme tuhinani syvempiä juuria tulimme tulokseen, että hän oli sisäistänyt minun muuttotekniikkani eikä turhia ressaile. Minä taas en pysty tekemään juurikaan muita asioita, kun jos en edistä muuttoa jotenkin, on laiska ja saamaton olo. Niinpä sovimme yhteistuumin, että minun TÄYTYY välillä relata. Kyllä meillä on aikaa. (Vaikka tulenkin kolmen viikon päästä kertomaan, miten kiireinen se viime tippa taas oli.) Mutta ennen sitä, kaikessa rauhassa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Näyttää , sanoisinko, no.. en sano. Minäkin olen siirrellyt isoista laatikoista punaisia "tavaroita" pienempiin ja sitten laittanut ne hyvin kylmään odottamaan pakkastalvea. Saa nähdä, kenen suu sitten napsaa.. Luulisin, että ainakin siellä Kouvolan suunnalla.
Palataan tulevalla viikolla sitten tarkemmin noihin muuttopuuhiin, mutta sitä ennen hiukan matkailen ja rentoudun.. Rentoa otetta sinnekin !

Juju kirjoitti...

Arpaonni potkaisi sinua!

Ja minä löysin täälätä upeita tuunauksia ja askarteita sinun blogistasi!