Reppu (tuo vaikeasti valokuvattava esine) on yli kymmenen vuotta vanha. Sen kanssa on käyty reppumatkoilla Ruotsissa, Puolassa ja Virossa, on käyty myös bussin alla yhdessä ja minivaelluksilla pöpelikössä. Reppu on elänyt läpi asuntolasta_viikonlopuksi_vanhemmille ja opiskelija-asunnosta_viikonlopuksi_poikaystävän_luokse -vaiheet. Reppu elää ja muokkautuu aina tarpeen mukaan. Ajan saatossa siihen on rakenneltu passitasku, roikotuslenkkejä, lisätty heijastin ja vaihdettu taskun vetoketju.
Nyt viimeisimpänä vaihdoin reppuun ison vetoketjun ja lisäsin sateelta suojaavaa kangasta (alemmassa kuvassa harmaa kangas), kun repun oman kankaan pinnoite on jo aika kulunut. Tällä kertaa pohdin jo useamman kerran, joko reppu saisi jäädä eläkkeelle, mutta tuolla repulla on niin monta tarinaa ja se on hyvä kantaa. Toisin sanoen se on rakas ja niin kropalleni sopiva, että päätin sitten taas korjailla ja parannella. Tuon repun kanssa on niin mukavaa reissata.
Nyt pakkaan repun ja lähden muutamaksi päiväksi Tallinnaan lomailemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti