Pieniä tarinoita arjesta, maustettu käsitöillä, hörhöilyllä, onnella ja joskus ajatuksillakin.

lauantai 21. helmikuuta 2009

Otsikko hukassa

Olen ollut flunssainen koko viikon ja ollut vain kotona. Eilen olo oli jo parempi ja halusin päästä vähän kodin ulkopuolelle ihmettelemään. Kävin morjestamassa toista kotona olijaa ja matkalla ajatelin vain itseäni huvittaakseni piipahtaa kirpparilla. Siinähän kävi niin että lemppari kirpparini on Fida ja siellä oli eilen ja tänään penkojaiset, eli kaikki tuotteet sai puoleen hintaan. Minusta Fidan hinnat ei ole muutenkaan pahoja (siis täällä Kouvolassa) joten mitä ne ovat nyt... No mulla vähän vierähti aikaa siellä. 

Tärkein löytö tuolta reissulta oli nuo söpöt Arabian lautaset. Lautasia on neljä ja niiden lopullinen kappalehinta on kaksi euroa. Minä en tunne Arabian tuotantoa, että jos joku tietää sarjan nimen niin saa vinkata. (Kuvaa saa klikkaamalla isommaksi, kuten tavallista.)

Muuten ostelin ison kasan käsityötarvikkeita, kuten resoria, kangaspaloja, neulelankaa, ompelulankaa, kirjontalankaa, vetoketjuja, nyöriä, kuminauhaa, neulepuikkoja ja kukko-käsipyyhkeen. Kuvasta puuttuu vielä parit pyöröpuikot, muutama lankakerä ja pikkutilpehööriä mitä kerään askartelutarvikkeisiin.

5 kommenttia:

Karoliinanen kirjoitti...

Huimaavan kauniita lautasia! Olet ihuna.

Ouppa kirjoitti...

No eikö olekin! Ja enkö olekin. :D Pitääpäs ryhdistäytyä ja ottaa Sinuun yhteyttä, hetki...

Anonyymi kirjoitti...

joko rupeaa flunssa hellittämään?

Anonyymi kirjoitti...

MOI !!! Täällä IHASTJÄRVELLÄ alkaa olla INFLUENSSA selätetty, kyllä se sinunkin aikanaan lannistuu.Terv. Nalle-täti

Ouppa kirjoitti...

Ohoh! Nalle-täti on eksynyt bittiviidakkoon. Oikein mukavaa että jätit merkin käynnistäsi. Kiitos anonyymille ja Nalle-tädille kiinnostuksesta terveydentilaani kohtaan. Muutaman päivän olen nyt ollut jo paremmassa jamassa. Eilisen vietin jo kaupungilla opiskelukaverini Jennin kanssa ja hyvin jaksoin. Sillä tavalla kiva flunssa tai mikä nyt olikaan että ei ihan sängynpohjalle kaatanut, vaan jaksoin kotona tehdä sitä ja tätä kun ei liikoja vaatinut itseltään.