Parvekkeella tapahtuu taas

Parvekkeen muovikalusteet saavat verhoilunsa yksi kerrallaan. Nyt oli yhden tuolin vuoro. Aluksi oli tarkoitus leikellä ja ommella mummon vanha päiväpeitto tuolille hupuksi, mutta sitten keksinkin tämän. Päiväpeitto on vain pyöritelty ja taiteltu tuolin päälle, se on edelleen kokonainen. Näin se pysyy käyttökelpoisena ja monikäyttöisempänä pidempään. Tuolin kaapu oli itsekseen niin vaalea että halusin siihen jotain väriä ja siksi pyöräytin pöytäliinasta jääneistä jämäpaloista ja muista pikkutilkuista tuolille tyynyn. Tyynyn oli tarkoitus olla täysin esteettinen olio, mutta istuttuani tuolille ensimmäisen kerran tyynyn kanssa, muomasin että tuolilla on paljon mukavampi istua kun tyyny on ristiselän takana.