Elämässä on vähän hulinaa ja se on selkeästi rokottanut blogiaikaa ja -jaksamista. Viime sunnuntaina oli kummipojan ristiäiset ja kortin kyllä väsäsin itse, mutta en sitten ehtinyt ja tajunnut siitä kuvaa nappasta. Nyt olen viettänyt hyvin ansaittua lomaa, gradunteon merkeissä, kaiken muun huolen keskellä. Tänään teen pienen matkan sairaalaan ja tuliaisiksi syntyi viereinen enkelikortti.Minä en ole koskaan ollut mikään piirtäjä. Itseasiassa siinä on taas yksi niistä kouluaineista, mistä en oikein koskaan päässyt perille. Välillä kuitenkin iskee suunnaton tarve vähän tuherrella. Ja kovasti yrittämällä voi joskus saada jotein ihan siedettävääkin aikaiseksi.
Että sellainen kuvataiteilija.
Että sellainen kuvataiteilija.
2 kommenttia:
Hauska kortti,varmaan piristää kortin saajaa kovasti :)! Sulta tota mielikuvitusta ainakin löytyy,ja musta osaat kyllä piirtää.
Oliko meillä puhetta että mikä kummipojan nimeksi tuli vai onko se salaisuus?
laura Landepaukkunen
Kiitos Laura! Joo kortti aiheutti hilpeyttä.
En mä varmaan muistanu sitä kummipojan nimea sanoa sillon yks ilta. Laitoin sen nyt "toiseen päiväkirjaani", en viiti tänne laittaa kuitenkaan.
Lähetä kommentti