Kortti

Eksyin viime perjantaina etsimään elämää eräästä nimeltä mainitsemattomasta askarteluliikkeestä. Olihan siellä elämää, sain taas nauraa mahan kipeäksi liikkeen naisten kanssa. Kyseisessä askarteluliikkeessä vierailu on koukuttavaa, sillä löysin itseni myös lauantaina sieltä, askartelemasta. Minulla olikin tilauksessa kortti työkaverilleni, joka siirtyy kokopäiväiseksi koiran rapsuttajaksi, häntä itseään lainaten. Näpertelin kortin lauantaina lähes valmiiksi. Eilen niihin aikoihin, kun olisi pitänyt mennä nukkumaan, kirjoitin runoa korttiin luomisen hurmoksessa ja väkersin myös tuon kannen kyltin.

Tämän kyseisen työkaverin siirtyminen luppoelämään on minulle henkilökohtainen onnenpotku, vaikkakin olisin mielelläni työskennellyt juuri hänen kanssaan vielä pitkään. Uskomattoman viisas ihminen, sellainen jonka toimintaa ihailee monelta kantilta. Minä nyt kuitenkin saan jatkaa hänen jalan jäljissään, nykyisessä työpaikassani. Toistaiseksi paperilla on vuoden sopimus eteenpäin, mutta tulevat viikot ratkaisevat suunnitelmaani työkuvioiden suhteen siitäkin pidemmälle. Ihanaa kun tuntee koulun, lapset, työkaverit sekä talon tavat ja voi käyttää energiansa työn opetteluun, kun kaikki muu on jo tuttua. No on se työkin osittain, mutta mukana tulee myös paljon uutta.

Enää kolme työpäivää ja sitten pieni breikki! Oi aurinko!

Arvatkaa kenellä on uusi lompakko

Ihana kevät! Minun kesäni alkaa siitä kun koulut loppuu, eli kuuden päivän päästä. Juuri nyt olen hurjan väsynyt, koko lukuvuosi on ollut todella rankka ja enää ei huvittaisi mennä töihin. Toisaalta taas on paljon innostavaa raportoitavaa ja kädet ovat jo saaneet aikaan yhtä sun toista. Tänään tuli sen verran hyvät kuvatkin, että voisi harkita kuvien kanssa raportontia aikaansaannoksista. :)

Lompakko on ollut jo pitkään uusimislistalla ja tänään sen sitten tein. Käsin en jaksanut kirjoa, vaan hurauttelin koneella perhosen erilliselle kankaalle, leikkasin irti ja ompelin toiselle kankaalle. Ja loppu onkin sitten tuttua jo "Moonikoista", joita on maailmalle lähtenyt yhteensä kolme. Neljäs palveli omassa käytössä muutaman vuoden. Tämä lompakkomalli on hyväksi havaittu ja jo kolmas versio. Usean vuoden käyttökokemus muokkaa mallia aina vaan paremmaksi. Tähän versioon lisäsin pankkikorttitaskun, tukikankaalla tuetun päällisen ja "taitetikatun" pohjan, edellisen version parannus oli vuori. Tässä versiossa on mukana tuttua materiaaliakin, perhosen taustakangas ja lompakon vuori on nähty aikaisemmin jumppapatjassa. Lakanaa on vielä vähän jäljellä, onneksi, koska se on aika ihanaa!

Kevätsiivousta!

Nyt on Erityispedagogiikan perusopinnot valmiina ja hakemus seuraavaan opintorupeamaan postitettu. Kylläpä tuntuu hyvälle! Tuli sitten todistettua että erityispedagogiikan perusopinnot on mahdollista tehdä työn ohessa yhdeksässä viikossa. Se onko siinä mitään järkeä ja miten oma mieli ja ihmissuhteet voivat rupeaman jälkeen, on vähintäänkin vakavasti pohdittava ja puntaroitava. Minä kiitän läheisiäni, että ovat jaksaneet. Oman osansa teki myös Jyväskylän avoin yliopisto opettajineen. Olivat hurjan ymmärtäväisiä, nopeita tehtävien tarkistamisessa ja kaiken lisäksi aina niin ystävällisiä!

Kotona on kaaos, jota on nyt ryhdyttävä selättämään. Jotta homma sujuisi mukavammin, surauttelin muutaman siivousrätin itseäni ilahduttamaan. Materiaalina vanhoja pyyheliinoja, jotka ovat palvelleet jo ties missä. Toivon, että tämä surauttelu avasi taas oven surauttelun maailmaan paremminkin, sillä alkukesästä olisi yhdet häät, johon pitäis mekko pyöräyttää.

Nii tänään olisi ollut Kouvola-päivä ja olin jo suunnitellut kaikkea kivaa tekeväni, mutta ei. Olo on räkäinen ja puolikuntoinen, joten siivostelen kotona sen minkä jaksan ja lepään lopun aikaa. Nautin Kouvolasta sitten joku toinen päivä. :(